*

Tatu Rauhamäki Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan mietteitä kotikaupungista ja muistakin ajankohtaisista asioista

Kansanäänestys Helsingin seudun kuntarakenteesta

  • Kansanäänestys Helsingin seudun kuntarakenteesta

 

Metropolialueen tulevaa kuntarakennetta ja mahdollista metropolihallintoa selvittämään asetetut selvityshenkilöt jättivät väliraporttinsa vajaat kaksi viikkoa sitten. Siinä he ehdottavat alueen hallinnon rakenteiden kehittämiseksi alustavasti kolmea vaihtoehtoista mallia:

  1. vähäisten kuntarakennemuutosten ja vahvan metropolihallinnon malli
  2. merkittävien kuntarakennemuutosten ja metropolikuntayhtymän malli, sekä
  3. suurten kuntarakennemuutosten malli, jossa seudun yhteistyö perustuisi kuntien välisiin sopimuksiin.

(VM:n tiedote aiheesta täällä: http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20130110Valtio/name.jsp)

 

Nämä mallit siis selvityshenkilöiden mukaan ratkaisisivat ministereiden toimeksiannossa antaman haasteen eli että ”Helsingin metropolialueen tulee olla Euroopan metropolialueiden kanssa kilpailukykyinen sekä sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä ja tehokas”.  Lisäksi heidän esittämälle rakennemuutokselle asetettiin kolme selkeää tavoitetta:

  • alueen merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi
  • toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen
  • alueen kokonaisuuden etu

 

Kun näiden tavoitteiden kautta peilaa väliraportissa esitettyjä malleja, on vaikea nähdä miten vaihtoehto B mitenkään ratkaisisi niitä. Siinä hahmotellulla metropolikuntayhtymällä eli ns. Helsingin maakuntaliitolla ei olisi sen enempää itsenäistä valtaa kuin resurssejaan. Näin ollen se tuskin lisäisi merkittävällä tavalla kansainvälistä kilpailukykyä, eikä myöskään tarjoaisi riittäviä keinoja puuttua yhdyskuntarakenteeseen. Vielä vähemmän se tarjoaa ratkaisua seudun asuntopoliittiseen umpisolmuun, joka kuitenkin pääosin pohjautuu kuntien kaavoitusmonopoliin.

 

Sen sijaan B-malli vahvistaisi entisestään pääkaupunkiseudun kolmen suuren kaupungin keskinäistä kilpailua ja vastakkainasettelua vahvistamalla jokaista niistä kuntaliitoksilla. Keskinäiseen kilpailuun keskittyminen taas ei ole omiaan edistämään alueen kokonaisetua eikä varsinkaan kasvattamaan sen kansainvälistä kilpailukykyä.

 

Edellä mainituista syistä koko B-vaihtoehto pitäisi suosiolla unohtaa ja keskittyä ratkaisuvaihtoehtojen A eli vahva metropolihallinto) ja C eli suuret kuntaliitokset jatkokehittämiseen. Molemmat niistä tarjoavat sentään kohtuullisesti ratkaisuja seudun haasteisiin.

 

Itse kannatan merkittävien kuntaliitosten mallia eli mallia C. Sen puolesta puhuu selkeys, joka rakentuu perinteiseen suomalaiseen itsenäiseen kuntahallintoon. Se ei luo, toisin kuin vahva metropolihallinto, lisää byrokratiaa vaan ennemmin mahdollistaa sen purkamista kuntaliitosten
myötä.

 

Tiedän myös hyvin, että vahvalla metropolihallinnolla on kannattajansa. Enkä sinänsä kiellä sitä, etteikö sekin tarjoaisi ratkaisuja ainakin merkittävään osaan seudun vaikeimmista haasteista. Ei ehkä niin nopeasti kuin suuret kuntaliitokset, mutta kuitenkin.

 

Vahvaa metropolihallintoa on viime päivinä tarjottu usealtakin suunnalta (mm. demaripiireistä) ainoana realistisena vaihtoehtona. Tämä ajatus pohjautuu ilmeisesti siihen, että se olisi helpompi ratkaisu eikä se vaatisi ns. pakkoa kuntaliitoksiin. Helpompi ei kuitenkaan aina ole parempi ja parasta pitäisi kuitenkin tavoitella. Kuntaliitospakon välttely on lisäksi kovin huono peruste, sillä vahvalla metropolihallinnolla viedään myös ”pakolla” siihen kuuluvilta kunnilta merkittävä osa mm. niiden kaavoitusmonopolista, joten aivan kevyestä päätöksestä ei tosiaan siinäkään olisi kyse.  

 

Koska meillä on käsissä kaksi toisistaan hyvin selvästi poikkeavaa ratkaisua, joko kuntaliitokset tai vahva metropolihallinto, olisi perusteltua kysyä Helsingin seudun 14 kunnan asukkaan mielipiteitä. Puhummehan molemmissa merkittävästä muutoksesta nykytilanteeseen sekä kajoamisesta tavalla tai toisella kuntien itsehallintoon. Neuvoantavaan kansanäänestykseen nämä kaksi vaihtoehtoa antaisivat myös riittävän selkeät vaihtoehdot.

 

Pidän selvänä, että ehdotustani kansanäänestyksestä tullaan vastustamaan. Vastustukselle on kuitenkin kovin vaikea kuvitella muita kuin puhtaan valtapoliittisia perusteita. Sen sijaan kansanäänestyksen puolesta puhuu huomattavasti vahvemmat argumentit kuten esimerkiksi kuntalaisten oikeus ilmaista näin merkittävässä ratkaisussa suoraan kantansa tai kuntien perustuslain suojaa nauttivaan itsehallintoon puuttuminen. Lisäksi on hyvä muistaa, että neuvoantavat kansanäänestykset ovat poikkeuksetta olleet jo pitkään käytössä kuntaliitoksia valmistelleissa kunnissa. Miksi tämä alue olisi poikkeus?


Neuvoantavaan kansanäänestykseen tarvitaan kuitenkin riittävästi tietoa kummastakin vaihtoehdosta. Vahva metropolihallinto-malli tulee jatkossa määritellä tarkasti ja sen jälkeen perusteellisesti selvittää sen mukanaan tuomat edut ja haitat. Samoin on vielä tarkennettava kuntaliitosmallia ja sen jälkeen tehtävä kuntajakoselvitykset, niin että myös tämän ratkaisuvaihtoehdon edut ja haitat on kartoitettu.

 

Edellä mainittujen selvitysten jälkeen on aika kysyä Helsingin seudun kuntalaisten mielipide kansanäänestyksellä, jonka jälkeen on päättäjien vuoro tehdä ratkaisut niin kunnissa kuin myös maan hallituksessa ja eduskunnassa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän JormaVesa kuva
Jorma Vesa

Vai neuvoa-antava kansanäänestys? Onhan niitä tietääkseni pidetty näissä kuntaliitoskysymyksissä. Ja sitten poliitikot ovat päättäneet ihan toista kuin mitä kansa on äänestänyt.

Kiitos vaan, mutta tyhjän saa pyytämättäkin!

Käyttäjän SeppoHonkanen kuva
Seppo Honkanen

Ikävä että pääkaupunkiseudulla keskustellaan vain kuntauudistuksen ylärakenteesta, kuntien yhdistämisestä, ei lainkaan lähidemokratiasta. Nykyinen Helsinkikin, saati yhdistetty pääkaupunkiseutu on aivan liian suuri yksikkö pelkästään kaupungintalolta tai Kansakoulukadulta johdettavaksi.

Yhdistetty pääkaupunkiseutu (lähinnä vaihtoehto C) tulisi jakaa muutaman kymmenen tuhannen asukkaan autonomisiin kaupunginosiin (tyyliin Tikkurila, Tapiola, Vuosaari), joilla olisi itsenäistä päätösvaltaa, myös oma budjetti.

Tästä aseveliakseli, virkkuset tai kiurut ei virka mitään.
Vain Vihreät ja Vas.liitto ovat pitäneet asiaa esillä, se oli myös vaaliohjelmissa.

Mikä mahtaa olla kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanta lähidemokratiaan?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

" Yhdistetty pääkaupunkiseutu (lähinnä vaihtoehto C) tulisi jakaa muutaman kymmenen tuhannen asukkaan autonomisiin kaupunginosiin (tyyliin Tikkurila, Tapiola, Vuosaari), joilla olisi itsenäistä päätösvaltaa, myös oma budjetti. "

Tuo oli menneissä kuntavaaleissa Piraattipuolueen pääkaupunkiseudun vaaliohjelmien mukainen malli. Meillä oli aiheesta esitekin:

http://www.mikkonummelin.fi/kuntavaalisivusto-2012...

Valitettavasti vaalimenestys ei kuitenkaan riittänyt siivittämään meidän ehdokkaitamme valtuustoihin, olimme kunnallisvaaleissa yleensäottaen 10. suurin puolue, koska kommunistit onnistuivat kiilaamaan suosiossa eduskuntapuolueiden ja meidän väliin.

Herra Dom

Espoo EI HALUA Helsingin kanssa yhteen, vaikka kuinka, Kokoomus sitä helsingissä haluaa. Espoo pysyy espoona vielä 2040. Espoo katsoo mielummin Kirkkonummea kohti, kun Helsingin pientä niemeä. Tulevaisuus on Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi. Helsinki on rakenteeltaan niin erilainen, kuin Espoo, jonka takia Espoo mielummin katsoo muuta vaihtoehtoa. Espoolaiset ei tule maksamaan helsingin kalliita vuosi menoja, Toisinsanoen Espoosta ei tule Helsingin maksumiestä. HSL:n lippu-uudistus on jo liikaa, tästä saamme syyttää vain helsinkiläisiä päättäjiä. Kiitos, mutta ei kiitos.

Käyttäjän MaritaMarttio kuva
Marita Marttio

Kannattaako kysyä mitään kansalta, josta vaan pieni prosentti tietää mitkä ovat hallituspuolueet ja kuka on pääministeri. Hyvä kun tietävät missä maassa asuvat.

Käyttäjän saarinenj kuva
Juhani Saarinen

Tällainen metropoli hössötys pitäisi räjäyttää kappaleiksi,tällainen ajattelutapa on hyvin vahingollista Suomelle, muuallakin on elämää kuin Helsingin metropolissa.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat yhteen vaan. Ja koska ympäryskunnat eivät halua helsinkiläisiksi, annetaan uudelle metropolille uusi nimi.
Tulevaisuutta ajatellen sopiva nimi voisi olla Mogadishu.

Toimituksen poiminnat